Kannettavat soittolaitteet
Liikkumaan on soitin tehty
Testiin valittiin neljä laitetta:
1. Tavallinen kannettava cd-soitin ( Aiwa XP-V522);
2. Cd-soitin, jolla voi soittaa myös cd:lle tallennettuja mp3-musiikkitiedostoja (Philips EXP203);
3. Minidisc-soitin (Sony MZ-R700PC) sekä
4. Mp3-soitin (Samsung YEPP-NEU).

Mp3 on tietokoneissa käytettävä musiikintallennusmuoto, jolla musiikki saadaan "pakattua" pienempään tilaan, kuin mitä se tarvitsisi cd-levylle mahtuakseen.

Testin tarkoitus on selvittää kunkin tuoteryhmän ominaisuuksia, käytettävyyttä ja soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin.		 Kuuntelu
Aiwan tavallinen
Perus-cd-soitinta edustaa Aiwan tärinänvaimennuksella ja akuilla varustettu soitin. Tämänkin ryhmän laitteet kehittyvät. Musiikkia voidaan soittaa satunnaisessa kappalejärjestyksessä, yhtä kappaletta voidaan toistaa perätysten ja laitteen voi asettaa soittamaan kaikkia kappaleita niin kauan kuin voimaa piisaa. Cd:ltä voi tehdä ohjelmoimalla oman koosteen suosikkikappaleistaan.
 Aiwa XP-V522
Käyttöaika alkaliparistoilla ja tärinänvaimennus kytkettynä asetukselle 12 sekuntia, oli toiseksi pisin, 21 tuntia. Käyttöohjeissa luvataan toistoaikaa 22 tuntia, mikä on suunnilleen sama aika. Testimme käyttöolosuhteet saattoivat poiketa Aiwan omista. Jos tärinänvaimennus olisi ollut asetuksella 48 sekuntia, olisi Aiwaa pystynyt tehtaan ilmoituksen mukaan kuuntelemaan 32 tuntia. Tällöin äänenlaatu olisi hivenen huonontunut, koska tärinänvaimennuksen periaate on pakata ääntä cd:ltä puskurimuistiin, josta se sitten soitetaan. Mitä enemmän pakataan, sitä enemmän joudutaan karsimaan tietoa pois. Käytännössä soitin pyörittää cd:tä "ylikierroksilla" ja musiikki tulee välivaraston kautta kuulijan korviin. Mitä enemmän välivarastoon pitää mahduttaa tavaraa, sitä pienemmässä tilassa materiaalin on oltava. Mukana tulevat myös akut, jotka antavat vähemmän soittoaikaa, mutta tulevat kustannuksiltaan paristoja halvemmiksi.

Laitteen käyttöohjeet ovat havainnolliset. Teksti on ryhmitelty niin, että katseen poukkoillessa laitteen ja ohjeen väliä oikea kohta löytyy helposti. Kuvat ovat selkeitä ja havainnollisia.
Cd ja mp3 yhdessä
Philipsin Expanium-sarjaan kuuluvalla soittimella voi tavallisten cd:itten lisäksi toistaa cd:lle tietokoneella poltettuja mp3-musiikkitiedostoja. Sitä varten tarvitaan mahdollisuutta polttaa tietokoneelta cd-levyjä. Kertapoltolla voi tallentaa jopa 400 kappaletta mp3-cd:lle, äänenlaatu on silloin puhelintasoa. Vähäisemmällä pakkaamisella cd:lle mahtuu 100-200 kappaletta hyvälaatuista musiikkia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ihan heti ei tarvitse olla lisää polttelemassa. Philips EXP203
Mp3-tiedostoja voi järjestellä kansioiksi ja hakemistoiksi. Tämän ansiosta voit kuunnella mp3-cd:ltä vaikkapa vain tiettyä kokonaisuutta, joko järjestyksessään tai sattumanvaraisesti kappaleesta toiseen siirtyen. Lisäksi voit kuunnella mp3-cd:tä kokonaan myös järjestyksessään tai sattumanvaraisesti.

Philipsillä on samat satunnaistoiston ominaisuudet ja ohjelmointimahdollisuus cd:llä kuin Aiwallakin. Lisäksi molemmissa on Resume-toiminto. Tämän ansiosta laite muistaa, mihin kohtaan musiikin toisto jäi, kun laite sammutettiin. Uudelleen käynnistettäessä laite jatkaa siitä, missä toisto lakkasi. Ellei tästä pidä, voi ominaisuutta myös olla käyttämättä.

Philipsillä voi säätää matalia ääniä korostumaan kahdella eri voimakkuudella. Hieno ominaisuus autokäytössä!

Iso ja selkeä näyttö sekä riittävän kokoiset ja väljästi sijoitetut painikkeet tekevät käytön helpoksi. Vaikka tärinänvaimennus on päällä, pätkii toisto cd:itä kuunneltaessa, jos laitetta heilutetaan, mp3-levyillä laitetta ei saanut hyppimään.

Käyttöohje on selkeä. Mukana tulevassa vihossa jokaisella sivulla on oma asiansa, yhtä ominaisuutta tutkailtaessa ei tarvitse sivuja selailla.
MiniDisc on oma maailmansa
Sonyn kehittämä MiniDisc pyrkii olemaan cd pienoiskoossa lisättynä editointimahdollisuuksilla. Aikanaan tarkoitus oli pystyä ostamaan kaupoista valmiiksi äänitettyjä md-levyjä, mutta niiden tarjonta on supistunut olemattomiin. Äänitysmahdollisuus tekee tästä laitteesta käyttökelpoisen reportterikäytössä. Äänenlaatu on parempi kuin pienissä sanelimissa ja haastattelu voidaan lähettää radiossa kuulijoille.
 Sony MZ-R700PC
Äänittämiseen on monta mahdollisuutta. Tapoja yhdistää äänilähteeseen on kaksi: digitaalinen (optinen) äänitulo ja analoginen äänitulo (linjatulo). Käyttöohje kertoo ansiokkaasti yhdistettävät lähteet, tarvittavat kaapelit, lähteestä tulevan signaalin tyypin, tallennetut raitanumerot sekä nauhoitetun äänen tason. Tietokoneesta, niin PC:stä kuin Macistakin, voi ladata musiikkia USB-väylään kytkettävällä PC Link-sarjalla. Siinä sitä on äkkinäisellä opettelemista. Lisäksi käyttöohje kertoo miten nämä ja muut käyttötavat tehdään huomautuksineen. Laite muistuttaa tietokonetta ja siihen kannattaa perehtyä huolellisesti. Käyttöohjeen sivuista kannattaa ottaa suurentavia valokopioita. Ohjeisiin perehtymisen vaivannäkö tulee palkituksi.

Äänitettyjä raitoja voi muokata sekä äänityksen aikana että jälkeenpäin. Laite säätää äänentason automaattisesti nauhoitettaessa, mutta tarvittaessa käyttäjä voi tehdä sen myös itse. Jos jokin kappale ärsyttää tai se soi päässä jo muutenkin jatkuvasti, sen voi poistaa ja näin saa taas lisää äänitysaikaa. Nauhoitettuja raitoja voi siirtää ja niille voi kirjoittaa nimen, joka näkyy näytössä kappaleen alkaessa soida. Kirjoitus onnistuu yleensä paremmin kuin tekstiviestien kirjoitus monissa puhelimissa, ääkköset tosin puuttuvat. Raitojen siirto vastaa muissa testin laitteissa olevaa Program-toimintoa, voit kuunnella musiikkia haluamassasi järjestyksessä. Raitatunnisteita voi lisätä ja poistaa.

Bassoja voi korostaa, tämä vaikuttaa ainoastaan kuulokkeista tulevaan ääneen. Kuulonsa voi yrittää suojata AVLS-toiminnolla. Äänenvoimakkuus saavuttaa korkeintaan tason, joka Sonyn mielestä ei vielä aiheuta kuulovaurioita. Aika kovaa kuuluu silti.

Yhdelle 74 minuutin nauhoitettavalle minilevylle voi normaalilla stereoasetuksella nauhoittaa n. 74 minuuttia. LP2-asennolla stereo-ääntä mahtuu n. 148 minuuttia. LP4-asennolla stereo-ääntä sopii n. 296 minuuttia. Äänen laatu voi tarkkakorvaisen mielestä silloin jo kärsiä. Mono-asennossa kannattaa äänittää puhetta, jota mahtuu n. 148 minuuttia.

Tärinöiden vaimennuksesta huolehtii G-protection-toiminto, jonka Sony kertoo olevan ylivertainen muihin vastaaviin verrattuna. MD-levyn hyrrävoimat ovat pienemmän koon ansiosta cd-levyä pienemmät, joten tärinänvaimennukselta ei luulisi hirveitä vaadittavan, mutta eihän vara pahenna asiaa.
Laillisuuden rajoilla
MP3-soittimet tulivat markkinoille muutama vuosi sitten soittamaan tietokoneesta tallennettavia mp3-musiikkitiedostoja. Mistä sitten tiedosto on alunperin saatu, se ratkaisee asian laillisuuden. Internetistä löytyy musiikkia, mutta sen ottaminen omaan käyttöön, ilman että tekijät saavat siitä korvausta, on varastamista, elleivät tekijät ole antaneet lupaa. On myös mahdollista muuttaa omien cd-levyjen musiikki tietokoneen avulla mp3-tiedostoiksi. Samsung YEPP-NEU
Mp3-soittimen käyttö edellyttää omaa tietokonetta. Laitteen sisäinen muisti on niin pieni (64 Mt), ettei sinne mahdu kovin paljoa kuunneltavaa. 3,5 minuutin mittaisia musiikkiesityksiä n. 20. Soitinta joutuu tankkaamaan jopa päivittäin, mikäli haluaa kuunnella muutakin kuin yhtä levyllistä. Mp3-soittimessa on tarpeen muistikorttipaikka, johon voi laittaa SmartMedia-kortin, jolla soittoaikaa voidaan pidentää. Kortit ovat kuitenkin aika arvokkaita. Parempi on säilyttää musiikki tietokoneella ja ladata sitä soittimeen tai muistikortille tarvittaessa.

Soittimen mukana tulee cd, jolta tietokoneelle, PC:lle tai Macille, asennetaan tarvittava ohjelma. Asennus on helppo, jos vähääkin on tietokoneita käyttänyt. Vasta-alkajaa varten käyttöohjeessa on seikkaperäiset ohjeet. Oikeastaan vain hiiren käyttöä ei kerrota. Ainut vika tässä voi olla, että ohjetta lukee pilkuntarkasti, sillä mp3-tiedostojen siirto sujuu näppärästi raahaamalla ja pudottamalla ne oikeaan kohtaan.

Soittimessa on taajuuskorjain, jolla äänentoistoa korjataan sopimaan paremmin klassiselle, jazzille tai rockille. Löytyy myös normaalitila, joka sopii hyvin tyylimäärittelyjä kaihtavan musiikin kuunteluun.

Koska mp3-soittimessa ei ole liikkuvia osia, ei mitään tärinänvaimennusta tarvita. Samasta syystä nämä laitteet voidaan muotoilla muita kannettavia vapaammin.
KÄYTTÖLIITTYMÄT
Aiwa XP-V522
Philips EXP203
Sony MZ-R700PC
Samsung YEPP-NEU
Käyttöliittymä eli laitteen ja ihmisen välinen kosketuspinta, jota kautta toimintoja ohjataan, perustuu kaikissa samanlaisiin nuoli- ja neliösymboleihin. Jokaisessa on lisäksi omia painikkeita, joilla erikoistoimintoja ohjataan. Cd-soittimissa on lisäkytkimiä vielä laitteen reunoilla. Kuvat ylhäältä alas: Aiwa, Philips, Sony, Samsung.
Kuulopohjainen vertailu

Äänitystestissä tietokoneelta poltettiin netistä imuroitu kappale (Yes: Owner of A Lonely Heart) mp3-muodossa cd:lle. Kappale nauhoitettiin tältä cd:ltä Sonyn MiniDisc-soittimeen. Sen jälkeen äänitettiin sama esitys yhtyeen viralliselta cd:ltä. Mp3-tiedostosta oli hävinnyt kaiuttimista toiseen juokseva kitaristi eli stereovaikutelma oli hieman kärsinyt. Alkuperäisäänite kuulosti hieman jyhkeämmältä.
Sonyn kaukosäädin
Sonyn kaukosäädin on musta tikku, jonka pienen pieniä nappeja pitää joskus painaa kolmeakin kerralla. Käyttö edellyttää kohtalaista näppäryyttä ja kärsivällisyyttä, koska kaukosäädintä on pyöreytensä takia pakko pitää samanaikaisesti käsissä.
Samsungin kaukosäädin
Samsungin kaukosäädin tuo mieleen lähinnä sarjakuvakoiran tai tieteiselokuvan robotin.
Missä on virtakytkin?

Aiwan cd-soittimessa on selkeästi play ja stop/off -painikkeet. Samoin Philipsillä. Sonyn MiniDiscissä on menu-kiekossa oikealle osoittava nuoli ja päinvastaisella laidalla neliö. Nuoli aloittaa toistamisen ja neliö pysäyttää. Erilaisille tiedostojen muokkauksille on tärkeää, että laite on pysäytystilassa. Pysäytystilaa, mitä se on, miten siihen päästään, ei ohjeissa selitellä. Olettaa sopii mini-cd:n olevan silloin pyörimättä. Ellei Sonyn nappuloita ole vähään aikaan painellut, menee virta pois päältä. Tämä tapahtuu kiusallisesti juuri sillä välin, kun käyttöohjeista etsii tietoa, miten jokin toiminto käynnistetään. Tehdyt säädöt kuitenkin säilyvät. Uudestaan laite menee päälle oikealle osoittavasta nuolesta, mutta heti perään pitää painaa neliötä, jotta taas oltaisiin pysäytystilassa. Kärsivällisellä mielellä kaikki kuitenkin lopulta onnistuu.

Mp3-soittimia edustavalla Samsungin Yeppillä ei ole klassisia on/off-painikkeita, ei ainakaan sellaisia, joissa lukisi on/off. Toistopainike (oikealle osoittava nuoli ja kaksi pystyviivaa) toimii myös taukopainikkeena ja virta-päälle -kytkimenä. Lisäksi on pysäytys-ja virrankatkaisupainike (neliö).

Kaikissa laitteissa on Hold-kytkin, jolla näppäimet voidaan lukita tahattomien napin painallusten välttämiseksi. Sonyn laitteessa se on sekä itse laitteessa että rintamukseen kiinnitettävässä kaukosäätimessä. Niitä voidaan myös käyttää toisistaan riippumatta. Yeppissä hold-kytkin on myös molemmissa paikoissa, soittimesta se löytyy kääntöpuolelta, hieman piilosta. Tietysti myös Yeppin hold-kytkimet mahdollistavat laitteen säädön kaukosäätimestä ilman, että vaikkapa kassissa pyörivä soitin alkaisi ohjaamaan kuuntelua omin päin.

Mielenkiintoinen ominaisuus näillä laitteilla (mp3-soitinta lukuunottamatta) on se, että takaisin kelattaessa ääni kuuluu pienissä pätkissä oikein päin, vaikka ääntä mennään väärään suuntaan, taaksepäin. Oikea kohta löytyy varmemmin.

Yhdenkään laitteen käyttöohje ei kerro miten mukana tulevat korvakuulokket tulisi laittaa korvaan. Kokeilemalla löytää sopivan tavan. Ainoastaan Philipsillä on yritystä muotoilla kuulokkeet korviin sopiviksi. Aikuisen korvissa ne tuntuivat pysyvän, mutta 10-vuotias koehenkilö ei kokenut niitä miellyttävinä. Muut kuulokkeet eivät pysyneet kunnolla korvissa ruokailun aikana, miten sitten jatkuvasti purkkaa jauhettaessa?
Philipsin korvakuulokkeissa on muotoiltu uloke, jonka tarkoitus on mennä korvakäytävän sisään.
Pitoa löytyy tavallista enemmän, eivätkä kuulokkeet ole heti tippumassa.
 Philipsin kuulokkeet
Valitse välineesi

Käytön helppous ja laitteen sopivuus riippuu käyttäjän lähtökohdista. Helpointa on käyttää tavallista cd-soitinta. Valmiiksi äänitettyjä levyjä on tarjolla riittävästi. Laite on ollut markkinoilla pitkään ja sen käyttö on useimmille tuttua. Lisäelektroniikalla saadaan uusia ominaisuuksia ja paristot sekä akut kestävät yhä pidempään.

Seuraava askel on hankkia cd-soitin, joka voi soittaa cd:lle poltettuja mp3-tiedostoja. Kuka ne sitten polttaa, käyttäjä itse vai joku tuttu, ratkaiseekin tämän ominaisuuden tarpeellisuuden. Itse olen lumoutunut mahdollisuudesta pystyä valitsemaan satojen kappaleiden joukosta aina tunnelmaan sopivaa ääntä. Mp3-ominaisuus tulee yleistymään autostereoissa ja jopa kameroissa, nauhoitustarkoituksessa ainakin. Kiusallista oli kuitenkin Philipsin lyhyt käyttöaika paristoilla, vain 7 tuntia. Ehkä joku toinen laite soittaa pitempään. Ja voihan kaikki nämä laitteet, Samsungin mp3-soitinta lukuun ottamatta, kytkeä sähköverkkoon.

Sonyn MiniDisc on jotain tietokoneen ja soittimen väliltä. Ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii perehtymistä, mutta palkitsee. Laite on pieni ja mahtuu hyvin mukaan vaikka taskuun, lämpimään. Kappaleita voi siirtää levyllä eri paikkoihin ja poistaa, raitatunnisteita voi lisätä ja poistaa. Minidisc-soittimeen tottuneen mielestä cd-soitin on kömpelö limppu!

Mp3-soitin tuli markkinoille eräänlaisena tietokoneen lisävarusteena. Aluksi laitteita tuli markkinoille kymmenittäin taistelemaan markkinajohtajuudesta. Mp3-soitin on kuitenkin pahassa saumassa, koska ulkoisesti pieneen laitteeseen ei paljoa muistia eikä ominaisuuksia mahdu ja muistikortit ovat kalliita. Joka päivä pitäisi olla latailemassa, jos haluaa vaihtelua kuulemaansa. Olisinkohan oikeassa jos väittäisin tämän laitteen vaativan tiettyä nörttiyttä? Laite sinänsä on helppokäyttöinen, jos tietokoneisiin on tottunut.

Vertailun laitteiden hinnat edustavat laitteiden välisiä hintaeroja. Hinnankin voi antaa ratkaista, mutta nehän muuttuvat ja samoista ominaisuuksista voi maksaa hyvinkin erilaisen laskun.

Paristotesti

Kannettavuus on paljon kiinni voimanlähteen kyvystä antaa riittävän kauan energiaa. Testasimme laitteet sopivilla alkaliparistoilla.

Ensin lakkasi toimimasta Philipsin cd-soitin, kestoaika oli 7 tuntia, kun käyttöohje lupaa alkaliparistoilla mp3-toistossa 10 tuntia käyttöaikaa. Philips käyttää kahta AA-kokoa olevaa LR6-sormiparistoa. Seuraavaksi keskeytyi kuuntelu Samsungin Yeppillä 10 tunnin kohdalla, kuten käyttöohjeensakinkin lupaa vähimmäiskuunteluajaksi. Laite käyttää kahta AAA-kokoa olevaa LR03/AM4-sormiparistoa.

Sen jälkeen tuleekin selvä väli. Aiwan perinteinen cd-soitin tuotti ääntä 21 tuntia elektronisen tärinänvaimennusjärjestelmä EASS:n 12:n sekunnin asetuksella, käytettäessä kahta AA-kokoa olevaa LR6-sormiparistoa. Käyttöohje antaa samalla asetuksella kuunteluajaksi 22 tuntia. EASS säädettynä arvoon 48 sekuntia antaa käyttöohjeen mukaan 32 tuntia käyttöaikaa. Aiwan mukana tulevat ladattavat akut.

Taas tulee pitkä väli ja viimeisenä toistonsa lopetti Sonyn Md-soitin 33:n ja puolen tunnin jälkeen. Tähän suoritukseen se pääsi yhdellä AA-kokoa olevalla LR6-sormiparistolla. Käyttämällä kahta paristoa, kuten cd-soittimetkin, sillä voi kuunnella yhteensä n. 67 tuntia musiikkia. Sonyn mukana tulee ladattava akku.

Taustatietoa

Sony kehitti minidiscin aikoinaan c-kasetin seuraajaksi. Järjestelmä tuli myyntiin 1992. Magneto-optinen levy on pienikokoinen ja suojassa ajan ja muitten hampailta kovan kuoren sisällä. Se hyödyntää Sonyn kehittämää häviöllistä ATRAC-äänenpakkausmenetelmää, jolla cd:lle mahtuva äänitys saadaan sopimaan minidiscille. Tallenteesta poistetaan ääniä, jotka hukkuvat kuuluvampien alle. Levyn hinta on useamman kappaleen pakkauksissa n. 20 mk.

Mp3-standardi valmistui 1991. Suurin hidaste mp3-soittimien yleistymiselle on ollut laitteiden suuri hinta ja pieni tallennuskapasiteetti. Tulevaisuudessa mp3-ominaisuus tullaan liittämään olemassa oleviin laitetyyppeihin yhdeksi ominaisuudeksi muiden joukossa. Esimerkkinä vaikkapa Romen mp3-soitin, joka on vanhan c-kasetin kokoinen ja voidaan laittaa c-kasettisoittimeen musiikkia toistamaan. Samoin useat uudet dvd-soittimet toistavat cd:lle tallennettuja mp3-tiedostoja. Omien cd-levyjen pakkaamiseen mp3-muotoon on saatavissa runsaasti apuohjelmia Windows, Linux- ja Mac-tietokoneille.


Teksti & kuvat Reino Laukkanen
Mittaukset & tekninen tuki Risto Niska

TAULUKKOON

TAKAISIN ALKUUN