|
Artikkeli julkaistu Uudenmaan Alueen Insinööri -lehdessä nro 5/2003. Artikkeliluettelo. Teksti: Reino Laukkanen Kuvitus puuttuu tekijänoikeudellisista syistä www.studiolumi.com Ihmiskunnan elinvaiheita nimettäessä ei liene kaukaa haettua kutsua aikaamme sähkön aikakaudeksi. Kuin varkain on tuo selittämätön luonnonvoima muuttunut elämällemme välttämättömäksi. Sähkö on mahdollistanut sivistyneenä pidetyn elämän laajoissa kansankerroksissa siitä lähtien kun hehkulamppujen käyttö yleistyi. Lukuisat uudet sovellukset ovat tehneet toiminnoistamme aina vain riippuvaisempia siitä samasta voimasta, jolla aikoinaan saatiin kuolleen sammakon jalat sätkyttelemään. Sähköllergiaa ehdotetaan uudeksi kansansairaudeksi. Asiaan perehtyminen osoittaa, että tämä väitetty sairaus on kehitysvaiheensa mielenkiintoisessa pisteessä. Useissa maissa on perustettu yhdistyksiä, jotka auttavat niitä, sähköyliherkkyydestä kärsiviä. Virallinen lääketiede ei ole varauksettomasti löytänyt mitään oireyhtymää, jonka aiheuttajana olisi selkeästi vain sähkö. Lääketieteellä on historiansa. Aikojen saatossa luomakunnasta on löydetty yhä uusia sairauksina pidettäviä ilmiöitä. Sairauksillakin on historiansa. On kestänyt aikansa ennen kuin kehittyvä lääketiede on havainnut oireet, tehnyt diagnoosin, antanut nimen ja kenties löytänyt lääkityksen. Siksi sähkölläkin voisi kuvitella olevan haittavaikutuksia, joista kuitenkaan vielä ei ole kiistatonta näyttöä. Ihmisen ja ihmiskunnan tietämyksen kehittymisellä on oma kaarensa. Riittävien tietojen puuttuessa on täytynyt tehdä olettamuksia, joiden paikkansa pito on varmistunut yrittämisen ja erehtymisen kautta. Epämiellyttävyyden ja kivun tunne laittaa ihmisen etsimään syytä ja helpotusta oloonsa. Ihminen voi joutua kohtaamaan ongelman, josta hän ei muuten olisi mitenkään kiinnostunut. Ongelman ratkaisun lähtökohdat voivat olla epäedulliset, perustietojen puute voi johtaa perusteettomiin epäilyihin. Toisaalta tuloksena voi olla myös nerokkaita oivalluksia, joista nobelistitkin saavat kiittää menestystään. |
| Tutkimustieto ristiriitaista Suomen sähköyliherkkien tuki ry auttaa ruotsalaisen sisarjärjestönsä tavoin sairastuneita ja tuottaa tietoa asiasta. Sen mukaan sähkömagneettiselle säteilylle altistuminen aiheuttaa huimausta ja päänsärkyä, muisti- ja keskittymisvaikeuksia, ihon kuumotusta ja pistelyä, lihas- ja nivelsärkyä yms. Säteilyn sanotaan vaikuttavan kaikkeen elolliseen luontoon. Altistaviksi tekijöiksi esitetään myös hampaiden amalgaamipaikkoja, kemikaaleja sekä torjunta-aineita. Sähkölaitteissa käytetään palonesto- ja pehmennysaineina trifenyylifosfaatteja, jotka ajan mittaan vapautuvat ilmakehään. Rasvaliukoisina kemikaaleina niitä kertyy elimistöön. Ruotsalaisen hammaslääkärin Thomas Örtendahlin tutkimusten mukaan hampaiden amalgaamipaikoista vapautuu runsaasti elohopeaa näyttöpäätteiden ääressä työskenneltäessä. Tätä hermostomyrkkyä liukenee elimistöön myös paikkoja poistettaessa. Työterveyslaitos teki 1990-luvun puolivälissä katsauksen maailmalla tuotetusta sähköyliherkkyyttä koskevasta tiedosta. Eniten tutkimusta oli tehty Ruotsissa ja USA:ssa. Erikoistutkija Rauno Pääkkönen haastatteli suomalaisia allergikkoja. Johtopäätöksenä oli, ettei oireiden aiheuttajaa pystytty yksilöimään. Sähköyliherkkien todettiin työskentelevän hyvin alhaisten sähkökenttien äärellä. Työ on kuitenkin psyykkisesti kuormittavaa. Suurten kenttien läheisyydessä työskentelevillä ei ole havaittu oireita, mutta heidän työnsä on usein fyysisesti rasittavaa. Yhdistyksessä aktiivisesti toimiva Erja Tamminen, arkkitehti Päivi Rekula ja sähkötekniikan DI Matti Juusela julkaisivat viime vuonna omakustanteena kirjan Sähköä ilmassa - tietoa sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista ja sähkösaneerauksesta. Kirjassa kerrotaan aluksi sähköstä elävän luonnon ilmiönä. Voimakkaita sähkö- ja magneettikenttiä säteilevien laitteiden mahdolliset biologiset vaikutukset tulevat näin ymmärrettävämmiksi. Kirja sisältää mm. laajan katsauksen kännyköiden vaikutuksesta terveyteen. Yhtenä esimerkkinä on Örebron sairaalan syöpätutkijan, professori Lennart Hardellin tutkimus, jonka mukaan kymmenen vuotta jatkunut matkapuhelimen käyttö yli kaksinkertaisti aivosyövän ja kolminkertaisti kuulohermokasvaimen riskin. Säteilyturvakeskuksen professori Kari Jokela on kommentoinut 20 000:ta maailmalla tehtyä tutkimusta sanomalla, että niistä voi kukin löytää mieleisensä. Helsingin yliopiston neurologian professorin Jukka Palon mielestä oireet sopivat moneen sairauteen. Hänen mielestään sähköallergia kuuluu katkeamattomaan muotisairausten ketjuun. Samoja oireita ovat hänen mukaansa vähän aikaisemmin poteneet radon- ja homesairauksista huolestuneet henkilöt. Aikuisen ihmisen käytökseen kuuluu huolestuminen, joka pahimmillaan voi johtaa somatisaatiohäiriöön, jolloin ihminen luulee olevansa sairas. Palo antaa lääkäreille silti ohjeeksi ottaa oireet vakavasti ja tutkia, onko sähkölaitteilla osuutta asiaan. Suomalaisten skeptikkojen yhdistyksen Skepsis ry:n lehdessä Skeptikko 2/2000 oli Veikko Näntön artikkeli "Sähköallergia" ja muita säteilyongelmia. Artikkelissa referoitiin lääketieteellisessä aikakauslehti Duodecimissa ilmestynyttä J. Uitin ja R. Pääkkösen katsausta "Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on?" Katsauksen loppupäätelmänä on, että sähköherkkyyttä kokevien oireet ovat todellisia, vaikka niiden syyt jäävät epäselviksi. Katsauksessa ilmiölle ehdotetaan sähköallergian sijasta nimeä sähköherkkyys. "Tehtyjen tutkimusten ja kaksoissokkokokeiden perusteella ei ole näyttöä siitä, että sähkö- ja magneettikentät olisivat syynä oireisiin. ... Somatisoinnilla on katsottu olevan merkitystä oireiden muodostuksessa, mutta etiologiasta ei ole vielä muodostunut kokonaiskuvaa. Siksi ympäristö ja psykososiaaliset tekijät olisi syytä ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti." Somatisoinnilla tarkoitetaan syyn hakemista niistä ympäristötekijöistä, joita muut ovat epäilleet aiheuttajiksi. Oireyhtymille aletaan löytämään syitä ennen kuin syy-yhteydestä on tieteellistä näyttöä. Duodecimissa ilmestyneen katsauksen mukaan oireet näkyvät näyttöpäätteisiin ja loisteputkiin liittyvinä iho-oireina. Näiden sanotaan paranevan itsestään tai asianmukaisen tiedotuksen avulla, kunhan ajan annetaan kulua. Näyttöpäätetyössä ja sähkölaitteiden läheisyydessä oireileviin kehotetaan suhtautumaan empaattisesti ja asiallisesti niin työpaikalla kuin vastaanotollakin. |
| Suojautumiskeinoja Rakennuksissa sähkön vaikutuksilta pyritään suojautumaan luopumalla kaikista turhista sähkölaitteista ja sijoittamaan tarpeelliset mahdollisimman kauaksi allergiaa potevista. Sähköliesi vaihdetaan kaasulieteen. Herkkien atk-laitteiden suojaamiseen käytetään sähköasennuskomponentteja, jotka auttavat myös yliherkkyydestä kärsiviä. Teletekno Oy markkinoi Protec-sähköasennusjärjestelmää, jonka tuotteilla asennuskomponenttien sanotaan pitävän sähköiset kentät sisällään. Sisäjohtoasennuksissa käytetään halogeenitonta häiriösuojattua ProtecSystem Miljö sähköputkitusjärjestelmää. Valmistusmateriaalissa on kaksi kerroksittaista polymeeriyhdistettä. Ulompi kerros johtaa sähköä ja sisempi kantava kerros on eristävää muovia. Tehokkaan maadoituksen kanssa sähköiset kentät pysyvät sisällä eikä ympäristöön säteile häiriökenttiä. Sähkölaitteiden johdotkin pystytään pitämään häiriöttöminä maadoitettavalla ProtecSpiralen-suojauksella. Helsingin Energian mukaan voimajohtojen sähkökenttien vaikutusta voidaan vähentää seinien, rakennusten ja puiden avulla. Parhaaseen tulokseen pääsee sijoittamalla voimajohdot maan alle. Toistaako historia itseään Sähköyliherkkyys tuntuu samanlaiselta asialta kuin luonnonsuojelu 1960 ja -70-luvulla. Siitä puhumista pidettiin partaradikaalien vouhottamisena. Aikaa myöten huoli maapallon tilasta sisäistyi yleisesti hyväksytyksi arvoksi. Jätteet nähdään nykyisin suorastaan monipuoliseksi raaka-aineeksi. On mielenkiintoista seurata sähköallergiaa ilmiönä. Löytyykö sille todisteita, joiden avulla se hyväksytään, niin että siitä kärsivät saavat Kelalta korvauksia? Tuleeko mahdollisesta vaivasta Suomen taloudellisen kilpailukyvyn uhka ja kansantalouden romahduttaja vai haaste, johon vastataan ja jonka hallinta muutetaan uudeksi osaamisalueeksi? |
| Skeptikko 2/2000 lehdessä referoitu katsaus: J. Uitti ja R. Pääkkönen (Tampereen Alueterveyslaitos): "Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on?", Duodecim 2000, vol. 116, ss. 941-917. Nettiosoitteita: Sähköyliherkkyys muutti kaiken: www.superliitto.fi/superlehti/lehti_7_2001/sivu16_sahko.htm Sähköä ilmassa -kirjan arvosteluja: www.lastenapu.fi/Lehti/Lasten_apu_Ma.as_2002s26-32.pdf http://gamma.nic.fi/~otammile/aivuhr.htm Sähköasennusten rakenteellisesta häiriösuojauksesta: www.asuntoinfo.net/2002/pages/sahkoiset_hairiot.htm Sähkö- ja magneettikentistä: www.helsinginenergia.fi/ymparisto/sahkokentat.html Suomen Sähköyliherkät ry: www.angelfire.com/nd/syh/ Suomen Sähköyliherkkien Tuki ry: www.clarinet.fi/conozco/ssyhtry Swedish Association for the Electrosensitive: www.feb.se WHO International EMF (electromagnetic fields): www.who.int/peh-emf Skeptikkojen yhdistys: www.skepsis.fi TAKAISIN ALKUUN |