Polttomoottorien kehitys on saavuttanut kylläisyyspisteen. Uusia versioita ei enää synny, ainakaan massatuotantoon. Väärin! Volkswagen on tuonut autojensa voimanlähteeksi moottorin, jonka nimi on W8. Kyseessä on kahdeksansylinterinen moottori, jonka sylinterien ryhmittelyä tuon tuplaveen pitäisi kuvailla. W8-moottorissa on kaksi 15 asteen V4-moottoria 72 asteen kulmassa toisiinsa nähden mitattuna vasemman sylinteriryhmän vasemmalta puolelta ja oikean sylinteriryhmän oikealta puolelta. Sisempien sylinterien välinen kulma on 42 astetta. Teksti: Reino Laukkanen, Kuvat: Volkswagen, www.studiolumi.com Kulkuneuvoja-sivulle |
Edestäpäin katsottaessa konetta voisi luulla V4-moottoriksi. |
Moottorin pitäisi siis muistuttaa W-kirjainta. Sanallisten selitysten perusteella mielikuvitus lähti lentoon. Varsinkin kun mitään kuvia ei näytetty. Kuinka luku kahdeksan voidaan jakaa kolmeen yhtäsuureen osaan, sillä tähän astisten tietojen mukaan ei tunnu kovinkaan tasapainoiselta esimerkiksi sellainen vaihtoehto, jossa yhdessä rivissä olisi kaksi sylinteriä, seuraavassa neljä ja kolmannessa sitten kaksi. Tulisihan siitä kuitenkin w-kirjaimen mukaisesti kolme riviä, mutta silti. Toisaalta w:tä tarkasteltaessa mieleen tulee kahden kampiakselin mahdollisuus. Tällaista moottoria käytettiin Ariel Square Four -moottoripyörässä, jota valmistettiin uskomattomat 27 vuotta samalla peruskonstruktiolla. |
Mielikuvitusta kiusasi vielä lentokoneissa käytetyt tähtimoottorit. Näissä oli yksi kampiakseli. Yksi kiertokangista oli valittu emokiertokangeksi, johon loput kiertokangista oli kiinnitetty. Vastaavalla periaatteella on tehty myös V2-moottoreita. Kiertokanget on yhdistetty toisiinsa, jolloin sylinterit ovat samassa kohtisuorassa tasossa kampiakseliin nähden. Näin moottori saadaan kapeaksi. |
Periaatekuva W8-moottorin mäntien asennosta toisinsa nähden. Kuvassa myös tasapainoakselit. |
Kapeutta ja pieniä ulkomittoja
Volkswagenillakin haettiin kun Passatiin päätettiin laittaa
tehtaan ensimmäinen kahdeksansylinterinen moottori. Päämarkkina-alueena
on Amerikka ja siellä yhä edelleen kahdeksan sylinteriä
on normaali määrä. Ainut tapa saada riittävästi
sylintereitä mahtumaan suurimpaan Volkkariin, joka amerikkalaisessa
luokituksessa on vain keskikokoinen, oli löytää jokin uusi
ratkaisu. Lähtökohtana on ollut aikaisempi kuusisylinterinen
VR6-moottori, jonka v-kulma on 15 astetta. VR- nimen V tarkoittaa v-muotoa
ja R tulee saksan kielen sanasta reihen, joka tarkoittaa riviä. Tästä
tehtiin ensin W12-moottori erääseen urheiluautotutkielmaan ja
siitä neljä sylinteriä vähentämällä
saatiin W8. Kuvat selventäköön, mistä on kysymys. W8-moottorissa on kaikkiaan seitsemän akselia pyörimässä. Näistä neljä on sylintereiden yläpuolisia nokka-akseleita, jokaisen ajoitusta suhteessa venttiileihin voidaan muuttaa. Viidellä runkolaakerilla varustetun kampiakselin kaulat ovat 180 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Tällainen ns. tasainen kampiakseli yhdessä vasemman ja oikean sylinterilohkon välillä vaihtelevan sytytysjärjestyksen kanssa aiheuttaisi kovasti värinöitä, ellei niitä vaimennettaisi kahdella tuplanopeudella vastakkaisiin suuntiin pyörivillä tasapainotusakseleilla. Venttiileitä on 32. |
Toinen kuva samasta suunnasta. Tästä alkaa jo saada käsityksen niistä lukuisista eri suuntiin liikkuvista massoista, joita tämä pieneen tilaan ahdettu moottori kätkee. Ahdettu-sana moottorien yhteydessä saa uuden merkityksen. |
Sivukuva takaviistosta antaa käsityksen W8-moottorin lyhyydestä. Olisipa moottori näin siisti korjattaessakin. |
Pedonhallintajärjestelmä Moottori tuottaa tehoa 202 kW (275 hv) 6000 kierroksella minuutissa ja vääntöä 370 Nm alhaisella 2750 kierroksella minuutissa. Tällainen tehomäärä viedään järkevästi neljän pyörän kautta liikuttamaan autoa. Kovia lukemia varten pitää olla monenlaista pedonhallintajärjestelmää. Keskitasauspyörästönä on väännön tunnistava (TORque SENsitive) Torsen-tasauspyörästö, joka jakaa voimaa enemmän huonommin pyörivällä akselille. Tasauspyörästöissä on sähköiset lukot (EDS), vetoluistonestojärjestelmä (ASR) estää kiihdytettäessä pyörien turhaa sutimista, ajohallintajärjestelmään (ESP) on lisätty jarruassistentti, joka tunnistaa hätätilanteen ja tehostaa jarrutusta entisestään. |
Hieman tämä kehityssuunta ihmetyttää.
Ensin kehitetään ylitehokas moottori ja sen jälkeen pitää
kehittää erilaisia järjestelmiä saadun tehokkuuden tappamiseksi.
Nykyautoissa on jo kauan sitten ylitetty kohtuuden rajat moottoritehoissa.
Kun järkevät nopeudet teillä ovat suurin piirtein ne, jotka
lainlaatijat ovat säätäneet, tämä suurten tehojen
tarjoaminen tuntuu suoranaiselta kiusalta. Passatkin on sentään
perheauto eikä kaksipaikkainen urheiluauto. Minkähänlainen
on se perhe, joka viihtyy kyydissä, kun ajaja kokeilee kuinka kaikki
275 hevosvoimaa käytetään viimeiseen koniin saakka. Ylitehokkaalla autolla ajo kehittää luonnetta, aina johonkin suuntaan. Se voi tehdä kuljettajasta adrenaliininarkomaanin, joka yhtä mittaa kiihdyttää ja jarruttaa ja leikkaa kaarteita. Toinen äärisuunta on kieltäymysten tie. Ajaja on kuin pato joessa. Potentiaalia löytyy, mutta siitä ei käytetä kuin murto-osa. Jälkimmäinen vaihtoehto sopisi W8-Passatille paremmin. Se ei julista ulospäin voimaansa. Auto ei ärsytä eikä haasta kisaan olemuksellaan. Tietysti on tilanteita, joissa teholle on käyttöä. Ruuhka-aikaan liikennevalottomissa risteyksissä kaipaa usein tehoa ja pitoa päästäkseen päätielle. Samoin kiihdyttäminen ramppia pitkin päätielle, kun mahdollisimman pian pitäisi olla päätien vauhdissa voidakseen liittyä vetoketjumaisesti mukaan. Järkevää käyttöä noille tehoille on asuntovaunun veto. Passat W8 lienee karavaanarin unelma. Passatista olisi voitu tehdä pidennetty versio, jollainen Skodan Passat-versio on, mutta Amerikan VW:n tuotekehitysosaston mukaan törmaystestit ja uuden korin sertifiointi olisivat muodostuneet liian kalliiksi tällaiselle vähän myytävälle mallille. Kymmenenkin senttiä lisää pituutta voi muodostaa kertautuessaan suuren summan. Vaikka autovero alenee, on hintaa varmasti vielä pikkuasunnon verran. W8-moottorisen Passatin hinnalla saanee edelleen ostettua mallistossa seuraavaksi halvemman Passatin, V6 4Motion Tiptronic A Comfortin JA kaksilitraisen Firstline Golfin. |
Jatkoa seuraa Volkswagen-mallistoon tulee Phaeton-loistoauto, jossa on W12-moottori. Näin Volkswagen tähtää kilpailuun sekä Mersun E- että S-sarjan kanssa. VW-konsernissa markkinat on tähän asti jaettu kahtia Audin kanssa. VW on ollut tavallisen kansan ajokki, siinä missä Audi on tarkoitettu hienostuneemmalle ostajakunnalle. Syy, miksi VW-konserni on kehittänyt Volkkarimallistoon huipputeknisen version, on siinä, että markkinatutkimusten mukaan vain neljä prosenttia Volkkareita ostavista harkitsee Audia ja päinvastoin. Volkkareiden tähän asti nuorekas ostajakunta ikääntyy ja moni heistä myös vaurastuu. Jotta asiakkaiden ei tarvitsisi luopua merkkiuskollisuudesta ja siirtyä vaikkapa pahimmassa tapauksessa Mercedeksiin tai Bemareihin, täytyy mallistossa olla kasvun varaa. Maailmalla valitetaan Passat W8:n olevan liian vaatimattoman näköinen, se ei julista ulospäin olevansa kallis erikoisversio tavallisesta Passatista. Suomeen tämä sisäistä kauneutta omaava auto kuitenkin sopii. Täällähän ei saa näyttää menestystään tänä päivänäkään, mistä todistaa tuore keskustelu muuannen lääkärin hankkimasta Jaguarista. Kell´onni on se onnen kätkeköön, näyttää pätevän yhä uudestaan. |
Jälkikirjoitus kesäkuussa 2007: Joulukuun 5:ntenä vuonna 2002 edesmennyt keksijä Jim Feuling kehitti viimeisinä töinään Harley-Davidsonin moottorista W3-version. Insinööri, joka muun mukavan lisäksi kehitti kahden litran nelisylinterisestä Oldsmobilen moottorista yli 1270 hevosvoimaa, ei ollut tyytyväinen Harley-Davidsoniin saatavilla oleviin virityssarjoihin. Tämä omien teiden kulkijakin oli sitä mieltä, ettei kuutiotuumille ole korviketta, laitetaan siis HD:n moottoriin 50 % lisää tilavuutta. Linkkejä (avautuvat uuteen ikkunaan): http://thekneeslider.com/archives/2005/03/31/jim-feuling/ http://www.motorcyclecruiser.com/roadtests/feuling_w3/ |
Teksti: Reino Laukkanen Kuvat: Volkswagen www.studiolumi.com, Kulkuneuvoja-sivulle TAKAISIN ALKUUN |