|
Vanhaa laulua mukaillen, käynti ruuhka-Suomessa voi tuottaa yllätyksen, jos toisenkin. |
|
| Teksti ja kuvat: ©Reino Laukkanen, www.studiolumi.com Kulkuneuvoja-sivulle |
|
|
Olet matkalla vieraassa
kaupungissa. Pitäisi löytää perille uuteen osoitteeseen.
Kaiken lisäksi on ruuhka-aika. Perille löytäminen käy
haasteelliseksi. Muistat tutut pääreitit, mutta pienemmät
kadunnimet häipyvät muistista samassa kun istut kuljettajan
penkille. Et voi jäädä kadunkulmiin etsimään
ja tutkimaan katukylttejä. Jos sellaisen huomaat, se on joko liian
pienellä kirjoitettu tai olet jo liian pitkällä kääntyäksesi
uuteen suuntaan. Voihan tämän paniikin tietysti välttää
huolellisella etukäteisvalmistelulla. Mutta mitä sitten, jos
tie- tai katuosuus onkin suljettu. Tai se on yksisuuntainen ja aikomasi
reitti vaatisi kulkemaan katua väärään suuntaan. Etukäteisvalmistelut
eivät auta, ellet pysty niitä tekemään. Yllättäen
voi joku seurueesta tarvita ensiapua tai lääkäriä.
Kuinka ollakaan, polttoaine alkaa käydä vähiin. Mistä
apu? Elektroninen kartturi auttaa perille silloin kun elävä matkakumppani ei sitä jostain syystä tee. Pääkaupunkiseudulla tehdyn koeajolenkin aikana tutustuttiin kahteen Blaupunktin navgointilaitteeseen. Tavallisen autoradion kokoiseen tilaan mahtuvaan DX-R70:en ja erillisen tietokoneyksikkönsä avulla laajakuvanäytölle tietoa syöttävään TravelPilot DX-V:en. Molempien käyttö ja tiedonnäyttö toimivat periaatteessa samalla tavalla. |
| Auto kulkee Espoossa Kalevantiellä. Seuraavaksi käännytään Koivumankkaantielle. Mix-tilassa näytössä on kartan lisäksi selkeä nuoli, joka näkyy näkökentässä, vaikkei siihen suoraan katsoisikaan. Kaukosäädinkapula on hätää kärsimässä nyrkin ja vaihdekepin välissä. | |
| Blaupunktin navigointilaite ottaa auton sijaintitiedon
karkeasti GPS-järjestelmästä. Laite laskee tarkan paikan,
jossa täytyy kääntyä kolmen metrin tarkkuudella tacho-nopeussignaalin,
Gyron ja kartan avulla, vaikka GPS-signaalia ei olisi ollenkaan. Jos GPS-signaalia
ei jostain syystä olisi, annetaan aloituspaikka manuaalisesti. Myös
tunneleissa tehtävät suunnanmuutokset onnistuvat tarkasti, vaikka
signaalia ei ole lainkaan käytössä. GPS on vain tukena
taustalla lähinnä summittaisen aloituspaikan määrittämisessä
kymmenen metrin tarkkuudella. Tämä tarkkuus ei kaupungissa riitä
kadunkulma kadunkulmalta ohjaavaan navigointiin. Yhdessä aluekohtaisen
kartta-cd:n avulla saadaan näyttöön paikkatieto, jonka
pohjalta edetään. Määränpäähän on monta reittiä Laitteella haetaan alue, jolle katuosoite kuuluu. Näin vältytään Valimotien kaltaisesta sekaannuksesta, sellainen kun löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Näytöstä valitaan kirjain kerrallaan, kunnes laite ehdottaa eri vaihtoehtoja, joista voi valita tarvitsematta kirjoittaa koko sanaa. Kirjainten hakua on nopeutettu. Sitä mukaa kun kirjaimia valitaan, laite antaa valittavaksi vain niitä kirjaimia, jotka ovat mahdollisia. Tässä todennäköisesti hyödynnetään tietokantaa olemassa olevista kadunnimistä. Laite ei sisältäne muistisääntöjä suomen kielen sanojen muodostamisesta. Kadunniminähän voi olla myös ulkomaista alkuperää olevia nimiä, jolloin yhden kielen pohjalle rakennetut oikeinkirjoitusohjelmat eivät päde. Osoitetiedon viimeistelee katunumero, joita kadulle löytyy vain ne, jotka siellä oikeasti ovat. Reitin voi valita joko lyhyimmän ajoajan tai lyhyimmän kilometrimäärän mukaan. Nopeampi vaihtoehto pyrkii käyttämään moottoriteitä ja muita nopeita väyliä. Moottoritiet voidaan kuitenkin sulkea pois nopeasta vaihtoehdosta. Näin erilaisten reittivaihtoehtojen määrä kasvaa, ainakin pitemmillä matkoilla. |
|
Eksyminen on tuntematonta vain niille,
jotka kulkevat elämässään samoja vanhoja reittejä |
 |
| Lyhyt reitti Espoon Olarinluomasta Juvanmalmille on vaihdettu nopeaan reittiin. Nyt käytetäänkin Turunväylää ja Kehä Kolmosta Kauniaisten pikkuteiden sijasta. Laajakuvanäyttö neuvoo tekemään täyskäännöksen Kokinkyläntieltä Kehä Kakkoselle. Mittakaavajanana on kahden kilometrin pätkä. Kuusi satelliittia antaa tietoa. Ajoajaksi on annettu puoli tuntia ja reitin pituudeksi 21 kilometriä. Reitin ajoaika oli todellisuudessa 15 minuuttia, mutta kilometrit olivat aivan kohdallaan. |
 |
| Samasta reitinvaihtotilanteesta kuva, jossa karttanäytön mittajanalla on pituutta yksi kilometri. Tässä vaiheessa opastusta varmisti viisi satelliittia. |
| Omat mieltymykset huomioidaan Navigointilaite prosessoi hetken tietoa ja ilmoittaa neutraalilla naisen äänellä, toistaiseksi vielä englannin kielellä, laskennan suoritetuksi. Sen jälkeen kuljettaja valitsee sopivan näyttötavan reittitiedolle. Laajakuvanäytöllä reitin saa näkymään eri mittakaavaisilla kartoilla. Alareunassa on selkeästi sen väylän nimi, jolla nyt ajetaan. Yläreunaan tulee sen väylän nimi, jolle siirrytään seuraavaksi. Valita voi myös pelkän ison nuolen tai mix-tilan, jossa sekä kartta että nuoli ovat näytöllä. Autoradioversion näyttöruutu riittää kertomaan väylän nimen ja yksinkertaistetulla grafiikalla nuolen kera oikean reitin. Molemmat laitteet antavat arvion ajoajasta ja reitin pituudesta. Lisäksi saa tiedon seuraavaan ajotoimenpiteeseen, kuten kääntymiseen, kuluvasta ajasta ja matkasta. Mikäli Suomeen tulee tietulleja, voidaan navigointilaitteeseen ohjelmoida myös niiden ohitus. Laite antaa reittitiedon, jolla autoilija voi kiertää tullauspisteen kauempaa muiden katujen kautta. Kuinka käytännöllistä tämä on, riippuu tapauksesta. Voi olla, että virsta väärää osoittautuukin huonommaksi vaihtoehdoksi kuin vaaksa maksupisteen kautta. Ajotapaa voisi seurata Navigointilaite ei varoita ylinopeuksista vaikka siihenkin voisi olla mahdollisuus. Nopeuden seurantaan pitää edelleen käyttää auton omaa mittaria. Olisiko pahasta, jos navigointilaite ilmoittaisi suurimman sallitun nopeuden ylityksestä? Tällöin on mietittävä kuljettajalle tulevan informaation määrää. Kuljettaja, joka uuteen paikkaan löytääkseen käyttää ylinopeutta, ottaa suuren riskin. Hän ei helpota omaa tehtäväänsä. Ruuhkaisilla reiteillä on kuitenkin käytännöllistä edetä muun liikenteen tahtiin. Navigointilaite antaa mahdollisuuden pitää yllä samaa nopeutta muiden kulkijoiden kanssa. Se jo sinänsä vähentää vaaratekijöitä. Aikanaan ylinopeustietokin todennäköisesti annetaan yhdeksi seurantavaihtoehdoksi. Tieto voidaan viedä auton omaan tasanopeussäätimeen, joka ei anna auton ylittää suurinta sallittua nopeutta. TMC-signaali lisää tietoa Ulkomailla ajettaessa voidaan hyödyntää Traffic Message Channel - eli TMC-signaalia. TMC on suomalaisille tutun RDS Radio Data System -järjestelmän laajennus. Tieinformaatiota kerätään kulkuväylillä olevien sensorien ja poliisin antaman tiedon avulla. Tämä tieto välitetään radioasemille viiveettä. Tieto koodataan digitaalisesti ja lähetetään edelleen autoradioihin omalla, korviin kuulumattomalla, kanavallaan. Euroopan alueella käytetään standardoituja koodeja ja viesti voidaan kertoa kuljettajan äidinkielellä. Radio valitsee navigointiin oleellisesti vaikuttavan tiedon käytetyn tien ja alueen mukaan. TMC kertoo tapahtuneesta, antaa paikkatiedon ja liikennehäiriön tyypin. Viesti tallentuu Blaupunktin TMC-vastaanottimeen ja on kuultavissa napin painalluksella puhesyntesoijan avulla. Suomessa tämä järjestelmä ei vielä ole käytössä. Esimerkiksi Saksassa navigointilaite kykenee ottamaan TMC-signaalin automaattisesti huomioon ja kiertämään ruuhkat automaattisesti haluttaessa. Mikään ei ole täydellistä Oikeaan osoitteeseen löytäminen ei silti ole täysin varmaa. Hakutestissä TravelPilot ei antanut vaihtoehdoksi Juvanmalmilla sijaitsevaa Juvantietä. Sensijaan etsimällä Juvantieltä erkanevaa Alajuoksu-nimistä tietä, se löytyi ja tältä tieltä erkanevaksi kaduksi näyttö kertoi Juvantien. Toisen kerran laite erehtyi ehdottaessaan reitiksi kevyen liikenteen väylää. Silloin ei auttanut muu kuin kääntää auton keula toiseen suuntaan. Hetken laskettuaan näytölle tuli uusi reitti haluttuun loppupisteeseen. Pääsääntöisesti laite kuitenkin suoriutui tehtävästään hienosti. Ajo-ohjeisiin saattoi luottaa. Ruuhkassa ajaminen ja uuden paikan etsiminen sujui stressaantumatta. Laajakuvanäytön käsittely irrallisella kauko-ohjaimella ei kuitenkaan ole parhaimman tuntuinen ratkaisu. Kapulalle on löydyttävä autosta luonteva paikka, ettei se katoa kesken ajon. Näyttöruudussakin on painikkeensa, mutta näyttöruutu voi olla joissain autoissa liian kaukana kuljettajasta. |
| Laitteet halpenevat yleistyessään Tällä hetkellä Blaupunktin malliston edullisin TravelPilot DX-52 maksaa 1 429 euroa. Sillä hinnalla saa normaalin DIN-kokoisen CD-soitin/radion, jossa on navigointilaite. Käyttökokeessa näyttö riitti antamaan riittävästi reittitietoa. Lisäksi näyttöön mahtuu tietoa myös soitettavasta musiikista. 6,5-tuumaisella laajakuvanäytöllä varustetun Travel Pilot DX-V:n omistajaksi pääsee 2 399 eurolla. Näyttöön voi valita erilaisia karttanäkymiä: paperikarttojen tapaan pohjoinen ylhäällä tai ajosuunnan mukaan määränpää ylös. Karttanäytöllä voi reittiä tarkastella eri mittakaavaisena. Laitteelle voi myös ohjelmoida etukäteen vaikka matkan halki Euroopan. Navigointitoiminnon lisäksi laitetta voi myös käyttää DVD- tai videonäyttönä. |
|
| Navigointilaitteiden yleistyminen noudattanee kännyköiden
vastaavaa. Ensimmäisenä nämä opastajat tulevat ammattikäyttöön,
jossa niiden edut ovat selvät. Taksi- ja hälytysajoneuvokäytössä
sekä vaikkapa kiinteistönvälittäjillä tällaiselle
laitteelle on ollut tarvetta jo pitkään. Sopivien digitaalisten
karttojen puutteessa suomalaiset ovat antaneet muiden eurooppalaisten
kehittää järjestelmää jo liki kymmenen vuoden
ajan. On vaikea sanoa tapahtuuko navigointilaitteilla yhtä rajua
hintakehitystä kuin kannettavilla puhelimilla, 4 600 eurosta 100
euroon. Navigointilaitteita löytyy muiltakin valmistajilta ja kilpailun
voi uskoa pudottavan hintoja. Lisätietoja navigointilaitteista saa, myynnistä ja asennuksesta vastaavalta, Tomi Aranko Oy:ltä Espoon Olarinluomasta, puh. (09)412 3311. |
 |
| Artikkeli työnimellä "Navigaattoreita marjastajille ja muille ulkoilijoille" ilmestyy ET-lehdessä nro 10/2007 3. heinäkuuta 2007. |
|
| Teksti ja kuvat: ©Reino Laukkanen, www.studiolumi.com Kulkuneuvoja-sivulle Lisää Uudenmaan Alueen Insinööriin tekemiäni auto-juttuja: Pieni tutkimuskohde ihmiselle, suuri tutkimuskohde ihmiskunnalle - Nuuskija-auto (UAI 3/2003) Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian autolaboratorio mittaa pienhiukkaspäästöjä Nuuskija-autollaan. W8 - ei mikään wanha idea (UAI 2/2003) Miltä se Volkswagenin ihmemoottori oikein näyttää ja miten se toimii? Kun autolehdistä ei saanut vastausta, piti asiasta ottaa selvää. Älykkyyttä autoihin (UAI 3/2001) Haastateltavana teknillisen korkeakoulun tietoverkkolaboratorion professori Raimo Kantola. Muut teknologia-jutut UAI:n sivuilla TAKAISIN ALKUUN |
|